Vaaka palkitsi taas tänä aamuna romahduksella. Ihan lohdullista, alkaa jo maistua pakkopullalta tämä. Ha ha, huono karppimainen puujalkavitsi :-P Takana nyt viisi viikkoa pussivalmisteita, kahvia maidolla ja kasviksia. Peräti kaksi kertaa olen jaksanut wokkailla kiinankaalia, kesäkurpitsaa ja paprikaa ja yhden kerran sortunut syömään purkillisen viiliä. Tulos on painoindeksin putoaminen jo lähelle sairaalloisten alarajaa, kiloissa vähän päälle kymmenen.

Edessä olisi vielä toinen viisiviikkoinen, alkuperäisen suunnitelman mukaan ainakin. Ja on noita pussejakin tuolla vielä sen verran monta, että riittää useaksi viikoksi. Hyvä keino estää itseään lusmuamasta liian aikaisin, kun ostaa pusseja kaapit täyteen... Vaan kyllä alkaa tökkiä jo joka ikinen maku. Allevon Thai-keitosta pääsin eroon diilaamalla viimeiset viisi pussia kanssalaihtujalle - toivottavasti niistä on enemmän iloa kuin minulle ;-)

Nyt alkaa vasta hiukkasen tuntua siltä että tässä laihdutetaan. Laihdutaan. Tähän asti ei oikein ole vielä tuntunut missään, ja vasta tänä aamuna tajusin että minä oikeasti olen alle satakiloinen. Itse asiassa tässä kuussa minä olen jo lähempänä 90 kiloa kuin sataa. Ja todennäköisesti, jos tämä kahden kilon viikkovauhti pysyy, niin saatanpa ehtiä jopa 80-luvulle :-O Ja siinä sitä haastetta sitten riittää... ei ole tullut kovin hyvin siellä pysyttyä tällä vuosituhannella.