Eilen söin ruokaa. Tsih, olisi mennyt ihan painonvartijameiningillä. Saunan jälkeen nimittäin ihan seuran vuoksi wokkasin öljyttömällä pannulla kiinankaalia ja kesäkurpitsaa, maustoin soijalla ja wokkimausteella. Kaloreita takuulla alle 30, mutta olipa seuran vuoksi syötävää, makua ja lämpöä. Vähän vaihtelua iänikuiseen raakaan porkkanaan, kukkakaaliin, kurkkuun ja paprikaan, joiden lisäksi joskus herkuttelen jopa tomaatilla :-D Mutta ehkä tuon voi ottaa uusiksi, ettei ihan vierotu lautaselta syömisestä.

Olo on edelleen ihan ok. Viikonloppuna tuli todistettua että vielä vanhan jalka nousee, kun vietin molempina päivinä pari tuntia jumpassa. Kehonhuoltotyyppistä kamaa, eikä mitään aerobiccia, mutta kyllä siinä hiki tuli ihan oikeasti ja lihaksissa tuntuu. Vähän ehkä oli sellaiset hitaan ja tahmean oloiset lihakset aamulla, mutta nappasin vähän lisäöljyä, magnesiumia ja kalsiumia, ja hyvin meni tänäänkin. Liikunnan kiva puoli on se fiilis kehonhallinnasta - niissä rajoissa kuin sitä nyt pystyy saamaan tällaisena satakiloisena. No, satakiloiseksi taidan olla aika ketterä ja kohtuukuntoinen, mutta täytyyhän sitä myöntää, että ei kyllä esim. punnerrukset ole ollenkaan mun juttu. Ja jää ne hypyt ja mutkikkaat askelsarjatkin väliin.

Kilot lähtivät tosiaan taas häröilyn myötä sulamaan, en sitten tiedä miten liikunta vaikuttaa - ja se, että korvasin jumppapäivinä yhden pirtelön patukalla. Yleensä liikkuminen vähän tuntuu sitovan nesteitä elimistöön pariksi päiväksi, tänä aamunakin oli 200 grammaa enemmän kuin eilen. Mutta se nyt on tilapäistä, eikä tällä liikuntamäärällä vielä ole pelkoa siitäkään, että lihasmassa kasvaisi huimasti :-P

Pusseja on jäljellä vielä noin kuukaudeksi, joten jatkaa pitää. Ensi viikolla päästään ehkä jo juhlistamaan ensimmäistä kadonnutta kymppiä? Kannattaa asettaa näitä tavoitteita joka mittarille, niin riittää saavutuksia, kun voi juhlia tasakiloja sekä absoluuttisessa vaakalukemassa että pudotetuissa kiloissa ja lisäksi vielä niitä painoindeksejä :-D