Joko sanoin että kuherruskuukausi on ohi? Joo, nyt alkaa ottaa ajoittain päähän, ajoittain taas meinaa unohtaa koko homman. Tekee mieli soveltaa ihan vähän vaan. Olen sitten sovellellut syömällä silloin tällöin patukan mössön sijaan. Toisaalta taas ei jaksaisi ajatella koko hommaa, ja helposti huomaa että jää syömättä. Tulee tunne että selviäisi ihan yhtä hyvin vaikka kokonaan syömättä - tai oikeastaan paremminkin, kun ei tarvitsisi tunkea niitä pöperöitä kurkusta alas.

Tähän asti on selvitty yllättävän hyvin ilman sen kummempia mielitekoja tai syömähimoja. Jos joku himo iskee, niin sitä voi sitten ottaa ihan pikkuruisen ja jättää ottamatta lisää. Tänään söin yhden ranskanperunan! Joo, kierikää vain lattialla naurusta mokoman naurettavuuden takia :-P Mutta syötin muksun kultaisten kaarten ravintolassa hätäpäissäni kaupunkireissulla, ja itse otin kahvin ja light-limun ja lapsen kanssa puoliksi porkkanapussin. Ja sen yhden ranskanperunan. Enkä nyt loppujen lopuksi sitten edes tiedä miksi, kun ei edes tehnyt mieli.

Sen sijaan ensimmäinen paha mieliteko on aika yllättävä: tekisi mieli piimää :-O Tulee väkisinkin mieleen, että onko ihminen ihan tervejärkinen, kun tekee ihan hirveästi mieli piimää. Sitä ei vaan ole kotona. Jos olisi, niin ehkä menisin ottamaan teelusikallisen. Hah, oikeasti vetäisin kyllä puoli litraa suoraan tölkistä ;-) Toinen mieliteko olisi punaviini! Ihme deeku - pari kuukautta ilman ruokaa ei tee tiukkaakaan, mutta punkutta tulee tuskia. No, enemmän kuin punaviiniä, taidan kaivata sitä ihanaa rauhaisaa iltahetkeä sen lasin kanssa, lapset nukkumassa ja silleen, tiedättehän. Ei se oikein ole ihan sama juttu teemukin kanssa. Olkoonkin että suklaa-kirsikka-rooibos on aika hyvää.

Punaviiniä voisi tarvita kyllä enemmänkin kuin sen lasillisen, että tuntisi itsensä edes vähän viehättäväksi. On se nyt ihan pyllystä että pitäisi laihtua ja olla sitten jotenkin paremman näköinen ja vetävämpi, mutta sivuvaikutukset pilaa koko homman. Suussa maistuu kakkavaipalta (toim. huom, ei koettu, vaan kuviteltu maku), ja tuntuu että haisee aika tympeältä. Nyt on tullut myös palelu, ihon kuivuminen ja finnit. Iho pukkaa kuonaa läpi, mutta silti huulet ja kädet varsinkin kuivuvat. Villasukkia tarvitaan öin ja päivin, ja täyspitkä pyjamakin on taas kaivettu kaapin uumenista. Eikä tämä takuulla helpota, kun kääntyy lokakuuksi... Mutta onneksi ehdin lopettaa tämän touhun ennen pikkujoulukautta!